Joulukorttiurakka etenee etanan vauhtia (osa 2)

Ihana pinterest on ideoita tulvillaan ja pikkuhiljaa minäkin tässä näköjään pääsen vauhtiin. Harmi vaan, että kortteilulle on niin vähän aikaa. Tässä muutama aikaansaannos. 

Ensimmäinen kuusikortti on ihan omasta päästä. Valmis pahvikuusi, vähän revittyä paperia taustalle ja omalla käsialalla tuherreltu toivotukset.

 Lumiukon sävelsin ihan vaan paperia leikkaamalla. Mallia otin pinterestistä, mutta ihan omilla mitoilla tämän vedin. Kaulaliina on kohotettu päistään kohoteipillä ja polkanauhaa laitoin nappiin. Vähän mustetta meinaajan tyyliin ja toivotukset tarroilla. Silmät tein mustista timangeista.

Tähän lintukorttiin leikkelin muutaman koivunrungon ja linnun. Toivotukset omalla käsialalla. Revittyä paperia lumihankena. Ei sen ihmeellisempää. 

Jospa tämä innostus tästä vain kasvaisi, vielä on liian monta jäljellä.

Nelikymppiselle kortti

 Tilauskorttia pukkasi. Toiveena oli vain ikä ja synttärisankarin lempiväri, sininen. Päätin tehä kaksi vaihtoehtoa, vähän huumoria ja sitten vähän ajattomampi ja neutraalimpi. Toivottavasti näistä jompi kumpi miellyttää kortin tilaajaa.

Joulukortteja 2014 osa 1

 

 Täällä ollaan vihdoinkin aloitettu joulukorttien teko. Esikoisen syysloman aikana arkarreltiin yhdessä. Ei vaan ole vieläkään joulufiilistä, kun ei ole tuota lunta.

Tänä vuonna on tarkoitus käyttää entistä askartelumateriaalivarastoa, enkä anna itselleni lupaa hankkia tänäkään jouluna mitään uutta. Laatikko tuntuu pursuavan vieläkin, vaikka viime vuosikin meni samoissa merkeissä. Ainoastaan korttipohjia ja kiinnitysjuttuja kuten liimatäpliä on lupa hankkia, mutta katotaan, tartteeko niitäkään hankkia. 

Tässäpä ensimmäinen aikaansaannokseni. Ekokorttipohjaan kiinnitin vain kollaasin muotoon tarroja ja feikkiompeleen piirsin punaisella kynällä.

Toinen kortti on melko simppeli. Ekokorttipohjalle taustapaperi, 3d-tarralla kiinnitin joulupukin kuvan sekä tuon tekstin. Tarkoitus on mennä tää joulu "vähemmän on enemmän" linjalla.

Lumiukkokuviopaperia, vähän mustetta reunoille tuttuun meinaajatyyliin. Leimattu teksti ja pari vihreää timangia. Paperit 3d-tarralla kiinni ekokorttipohjassa. 

 

Tästä on hyvä jatkaa. Enää miljoona jäljellä. Siltä se ainakin tuntuu. 

Kortti 2 vuotiaalle

Todella pitkästä aikaa tuli luvattua työkaverille kortti. Tuntuu, että kortteilu on ollut pitemmän aikaa jäissä ja olenkin antanut lapsilleni vapaat kädet ja pääsyn askartelukaapilleni. Nyt kun korttia väsäsin, tajusin, että monet jujut ovat päässeetkin lasten askartelun myötä loppumaan, kuten teipit, korttipohjat ja sen sellaiset. Tyytyväinen olen ollut siihen, että lapset ovat käyttäneet papereita, jotka eivät enää itseäni puhuttele.

Tuollaisen doodle-kortin sain kuitenkin aikaan vaikka luomisen tuska oli melkoinen. Näköjään taidot alkavat olla ruosteessa. Pitäisiköhän asialle tehdä jotain? Alkava syksy on taas mulle uuden alku ja kaiken luovuuden räjähtämistä käsiin, joten sitä myöten onkin pää täynnä ideoita. Pohdin tätä blogiakin ja voi olla, että muutoksen tuulet alkavat puhallella täälläkin.

Olen kodin järjestämisen kurssin myötä alkanut saamaan kotia kuntoon (käsillä tekemistä sekin, eikö vain?) ja nyt on aika katsoa peiliin ja koittaa saada myös itseäni kuntoon. Siksi teen tässä kuussa treffit personal trainerin kanssa. Sitten minullakin on oma persetreenaaja. (Eikös se vasta olekin käsillä tekemistä?) Niin, tätä olenkin kovasti pähkäillyt, jotta jatkaako tänne uusien asioiden tiimoilta, vai perustaakko uusi blogi niitä varten ja säilyttää tämä vain pelkkänä näpertelyblogina. Toisaalta nuo lasken itse käsillä tekemiseksi ja aikomiseksi, joten vaikka uudet aiheet tänne ilmestyisivätkin, niin
teemana olisi siis edelleen käsillä tekeminen. Hm, hauduttelen tätä asiaa vielä hetken.

Ystävänpäiväkortit 2014

Tällaisia kortteja lähti hiukan myöhässä ihanille ihmisille tänä vuonna ystävänpäivän kunniaksi. Mun mielestä ystävänpäivä on kyllä joka päivä.

Ekassa kortissa on vihreetä pallukkapaperia taustalla, revitty punaista kuviopaperia päällä pieni ruskea paperinpala ja vähän sitä pallukkapaperia ja sit toi ihana tarra. Tiimarin (R.I.P.) huopasydänniitti koristeena. 

Toisessa kortissa kuviopaperia alla, revitty suikale pallukkapaperia, tekstitarra, alla gessoa ja katkoviivaa kynällä ja tuollainen huopasydänniitti. 

Kolmas kortti  sai taustalle kahta eri paperia ja tuollainen pitsiliinatarra keskellä ja sen reunalla  tiimarin huopalintu koristeena. Paksu pahvinen tekstitarra. Vähän katkoviivaa reunoilla.

Neljännessä kortissa kahta paperia taustalla, pahvisen sabloonan läpi piirsin linnun ja maalasin sen gessolla. Reunoilla kynällä piirretty katkoviivaa ja punainen timangi silmänä. Tekstitarra alhaalla.

Viidennessä kortissa on paria paperia, gessoa, katkoviivaa, tarra ja tiimarin koristeniitti.

Viimeiseen korttiin laitoin kukkaisen paperin ja kuviopaperista tuollaisen boordin. Pahvisen sydämen maalasin huolimattomasti pinkiksi, gessoa alla. Dymolla teksti ja tuollainen helmitarra koristeena.

On muuten aika kiitollinen olo, että mulla on ihmisiä, joille saan tehä tällaisia söpösiä kortteja. Ootte ystävät ja toverit tosi tärkeitä mulle.

pari tilauskorttia vastavalmistuneille

On tullut laitettua kiertoon iso kasa kortteilukamaa, mutta vielä löytyi ihan tarpeeksi materiaalia pariin tilauskorttiin. Toinen kortti vastavalmistuneelle leipurille ja vastavalmistuneelle ranskankielenopettajalle. Samaan tyylin tein molemmat kortit.

Leipuri sai hyvin tekstipitoisen kortin, mutta ehkä sieltä on aistittavissa ne tuoksut ja jauhopölyt. Ja se maku! Ruskeasta ekokartongista pohja, bakingpaperia alla, vähän vihreetä väriksi ja yhdestä paperista leikkasin puhekuplan ja tuon taikinakulhon. Vähän ruskeaa mustetta reunoihin, kun saattaahan ne leipomukset välillä kärähtääkin, vai mitä?

Ranskankielenopettaja sai vähän vihkomaisen kortin. Kahta kuviopaperia ekokartongin päällä, puhekuplassa ehkä ranskaksi onnea tai tsemppiä ja se pakollinen omppu. Eikös kaikki opet saa ompun joskus? Ja meinaajan tyyliin mustetta reunoilla. Aina.

Ystävänpäiväkortit

Kyllä meinas jäädä tänä vuonna ystävänpäiväkortit tekemättä, kun vatsatauti kaatoi koko perheen petiin. Osa jäikin nyt valitettavasti korttia vaille, mutta muutaman ehdin tehdä ennen sairastelua.

Materiaalit valitsin sattumusten kautta. Tein nimittäin askartelutilausta ystävänpäiväkortteja silmällä pitäen ja tilauksen tultua kotiin, huomasin, ettei osaa tilattuja tuotteita tullutkaan. Se oli oma moka ja tietysti ystävänpäiväkortteihin tarkoitettu lehtiö ei tullut tilaukseen mukaan. Harmitti aluksi, mutta sittempä jotain aikakausilehteä selatessa välähti: tekisinkin kortit kierrätysmeiningillä. Etin lehdistä sopivia kuvia, korttina käytin pahvilaatikosta revittyä pahvia. Muutama koriste, vähän maalia ja mustetta ja kakkupaperia ja valmista. 


Tuohon miltei villasukka-aiheiseen korttiin sopi mun mielestä oivasti tää lastenlaulu, jonka alkua kortin taakse kirjoitinkin.

Tämä kuva oli tosi kiva ja totesin, et siitä tulisi suloinen sydämen muotoon leikattuna. Katsottuani tarkemmin alkuperäistä kuvaa, tajusin, että tuon elikon takamuksessa oli ammuttuna nuolia, mutta tästä se kohta on sensuroitu leikkaamalla. Ei ehkä sopis teemaan koko kuva. Ellei ne ole amorin nuolia?!

 Tän sydänkortin kuva oli kaikista ihanin ja harmitti, kun mikään mun lisäämä juttu ei tuntunut menevän nappiin. Pieleen menneet maaliroiskeet peitin tolla ite maalatulla sydämellä. Vähän tuli sellainen plaah-kortti.

 Tämä vimonen on ihan eka kortti minkä tein jo ajat sitten ja ainut, jossa on käytetty ostopapereita. Sinooperin neulospaperia taustalla ja sydän leikattu jostain jämäpaperista. Vähän ressausta, mustetta ja kirjaintarroja.

Halintäyteistä ystävänpäivää!

(siis ihan pikkuisen etukäteen ;) )

P*skis 171: tagi, pitsi, kukka

Reseptinä p*skiksessa oli käyttää tagia, pitsiä ja kukkasta. Ne kortistani löytyy, vaikka oli niiin kivaa uppoutua suihkimaan vesivärejä ja roiskimaan gessoa ja maalia, että melkein muu unohtui. Suihkaus glimmer mistiäkin löytyy ja reunat on taas sotkettu musteella, taattua meinaajaa. Osallistun tällä kortilla haasteeseen: 

 

Heh, kyllä on kierossa koko kortti. Luonnossa ei oo noin mutkalla, kuten näkyy, kuvakin on ihan vino.No, ei anneta sen häiritä, eihän? Tosiaan pohjalla kaikkea vesiväristä gessoon, sabluunana toimi pieni pitsiliina. Sellainen pääsi tagin alle. Kaikki ostetut tagit taitaa olla loppu, joten tein ite leikkurilla ja rei´ttäjällä kuviopaperista sellaisen. Leimailin taas tuon onnea tekstin, kun en näköjään muita jaksa kaivaa esille. Pitsiä kiedoin tagiin ja reunalle länttäsin joskus ite tekemäni kukkasen. Tagin nauha on jonkun paidan henkarinauha. 

Ja kun läträämään rupesin, niin tekaisin pari muutakin korttia varastoon. Suutarin lapsella kun ei ole kenkiä eli mulla ei ole varastossa omaan käyttöön yhtäkään korttia valmiina tallä hetkellä.  Yllä olevaan korttiin käytin samoja aineksia kuin haastekorttiin, mutta materiaalia vähemmän. Pelkkiä maaleja ja musteita ja suihkeita ja koristeena vain nuo ite tehdyt kukat.

Alempaan korttiin leikkasin leikkurilla perhosen, jota käytin myös sabluunana, kun leikin gessolla. Pätkät tähtitarranauhaa ja joskus vaihdossa saatu leimattu teksti. Siinäpä ne.

  

Joulukorttitehtailut vuonna 2012

Aika paljastaa tän vuoden joulukortit, jotka sain valmiiksi marraskuussa. Siis luulin saavani. Sitten kuoria kirjoitellessani tajusin, että kortteja olikin liian vähän! Siinä sitten väkertelin yöllä 8 korttia lisää ja sain kortit seuraavana päivänä postiin varttia vaille neljä. Eli juuri ajoissa, että ehti joulupostiin, kun tuli merkitkin jo aiemmin hankittua.

Tänä vuonna ei liikaa tuota omaa aikaa ole, joten menin suosiolla helpon kaavan kautta. Taustalle samasta paperikosta aina joku paperi, kulmien pyöristys, vaaleisiin papereihin vähän mustetta reunoille. Sitten ihan tulostuspaperista revitty suikale, sen reunaan leimattu teksti ja villalumihiutale haaraniitillä kiinni. Melkosen nopeita tehä. Tässä läjä kuvia korteista.

Paperikossa oli 8 erilaista paperia, joita käytin kortteihin.

Pussillinen villaisia/huopaisia hiutaleita tuli hankittua viime vuonna joulun aikaan Sinooperista.

Tällainen läjä kortteja syntyi tänä vuonna.

Joulukorttikimara

Vielä en taida paljastaa omia joulukortteja, vaan äiskälle tehdyt. Tänä vuonna mentiin yksinkertaisella ja nopealla taktiikalla. Otin viereeni sohvalle jouluaskartelulaatikon ja sieltä valitsin tarvikkeita kortteja varten. Todella vaivatonta ja nopeaa. En alkanut läträämään musteilla enkä käyttänyt aikaa vieviä tekniikoita, vaan ihan rennolla kädellä tein pikakortteja. Käytin vain paperileikkuria, teippiä, liimatäpliä, saksia ja valkoista kynää. Lootasta kaivelin aina jotain, mikä vois sopia jonkun toisen kanssa. Tässähän näitä:

Joulupukki on samettisiirtokuva tiimarista.

Vapaalla kädellä leikkelin kuusen ja hyödynsin siitä jääneet reunat noihin reunakuusiin.

Paperin palasia, muutama tarra tiimarista ja valmiiksi leimattu teksti lootan pohjalta.

Ihan omasta päästä leikattu sydän on tän kortin pääosassa.

Tässäkin käytetty tiimarista ostettua samettisiirtokuvaa.

Siskolta saatu vanha joulukortti pääosassa, sivuosissa tiimarin tähti ja aaltopahvia ties mistä.

Nää tontut tuli leimattua jo viime vuonna askarteluillassa.

Pelkkää paperia ja tekstitarroja.

Joulupallot tehty fiskarsin ympyräleikkurilla.

Kortin sisäpuolella oleva kuviopaperi siis määritti pallojen värin.

Kuviopaperi valmiina tuollainen tilkkutäkkimäinen ja pari valmiiksi leimatua tekstiä kohoteipillä kiinnitetty. Pallojen naruna ääriviivatarraa.

Pelkkää paperia ja ääriviivatarroja.

Tässä vähän enemmän paperia ja ääriviivatarroja.

Ehkä sitten joskus lasten kasvettua on aikaa panostaa enemmän näihinkin askarteluihin. Nyt mennään näin ja myöhemmin vois kokeilla aikaa vieviä ja aivoa vaativia tekniikoitakin.

P*skis #164

Piiitkästä aikaa päätin osallistua p*skikseen. En edes muista milloin viimeeksi olen johonkin haasteeseen korttia kyhäillyt. On tullut muutenkin niin harvoin tehtyä kortteja, kun kaikki muu näpertely on vienyt voiton. Nyt siis p*skiksen myötä otin itteäni niskasta kiinni ja kyhäsin kortin. Tosin ensimmäisen kortin teko oli niin nihkeätä, että lopputuloskin oli epämieluisa. Tein sitten uuden kortin ja se saa luvan kelvata. Meinaa taidot näköjään ruostua..

 Joulusäläpussista tongin edellisvuotisia papereita ja tuon enkelikuvan. Vähän muuntelin omaani virallisesta luonnoksesta, mutta tunnistettavissa on. Onhan? Taas on vähän kaikkia reunoja tummennettu musteella ja koristelootasta kaivelin joskus tekemäni rutturuusut. Nappilaatikosta löytyi joskus vaihdossa saatu läpinäkyvä nappi. Tekstileimasin tuli ostettua äskettäin omia joulukortteja varten.

.