perjantai 19. lokakuuta 2012

Pari kanaverkkokranssia


Kaverin vinkistä ylimääräiselle kanaverkolle tuli käyttöä kranssien myötä. Väänsin pari kranssia, joista ensimmäiseen tuli kanaverkon sisälle koivun risuja. Risuja ei ollu enempää, joten kovin paksua kranssista ei tullut, mutta ympärysmitaltaan ihan mukavan kokoinen. Koristeeksi asettelin nipun ruskan värisiä mustikan varpuja ja käppyräistä tuohta, jonka sidoin harmaalla huopalangalla. Olisin laittanut niininarua, mutta se kerä taitaa olla paikassa nimeltä Jemma. Missä lie.

Toisen kranssin tein yksinkertaisesti tunkemalla eri värisiä sammalnippuja kanaverkon sisälle. En osannut päättää tarvitseeko se mitään koristusta. Tuolla se on seinällä on köllötellyt jo viikkoja ilman koristeita. Ehkä se ei vaan tartte mitään.

Ällistys sentään

Eipä sittenkään tyssännyt. Samainen neito, joka hajotti kamerani, kaivoi tänään taas sen samaisen  kameran laatikosta ja painoi jotakin nappulaa, josta kuvien selaussysteemi yllättäen aukeni. Hihkuen riemusta nappasin kameran pikkuisen kädestä ja samantien siirsin kuvat kamerasta koneelle. Kiitin ja ylistin (ja lohdutinkin vähän) hämmästynyttä kuopusta, miten upeasti neiti pelasti kuvat. Kokeilin kuvien siirron jälkeen josko ite kamera aukeaisi ja sais otettua kuviakin. Ei auennut ei. Annoin sitten neitin leikkiä kameralla vapaasti. Neiti heitteli sitä urakalla seinään ja vitsailtiin, että nyt se kamera varmaan toimii. Vitsillä kokeilin ja sehän toimi!! Sai otettua kuviakin. Mutta eihän se estä tilaamasta uutta  parempaa kameraa, eihän?

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Höh.

Tähänkö tämä nyt taas tyssäsi. Kuopus on kova nappaamaan tavaroita, joita ei tietenkään saisi ottaa, kuten kamera. Ja sitten kun äiti huomaa luvattomat teot, tavarat -kuten kamera- paiskataan salamannopeasti ja täysillä lattialle. Nyt ei sitten kamera mene millään päälle. Eikä niitä kuvia tietenkään saa otettua. Eikä siirrettyä tänne millään tavalla. Pöh...

tiistai 9. lokakuuta 2012

Tästä kasasta se lähti

Tämänkin postauksen olisi voinut tehdä silloin, kun se oli ajankohtaisempi. Kaveri toi tuollaisia pikkuruisia (ja pahanmakuisia) kurkkuja joskus elokuun puolella muistaakseni. Siitä se syksyilyinnostus taas alkoi ja heti piti rynniä varastoon kaivelemaan kaikkea syksyistä. Lyhtyjä ja sen semmoista. Noista kurkuista tein sitten pikasesti kranssin, johon lykkäsin pienen kastelukannun. Syksyn edetessä kranssi sai lisäystä pihlajanmarjoista ja ruusunmarjoista. Nythän tuo viritelmä on jo mennyttä ja tilalle on tullut vaikka mitä. Jospa ennen joulua saisi kaikki muut syksyiset jutut lisättyä tänne :)