pari tilauskorttia vastavalmistuneille

On tullut laitettua kiertoon iso kasa kortteilukamaa, mutta vielä löytyi ihan tarpeeksi materiaalia pariin tilauskorttiin. Toinen kortti vastavalmistuneelle leipurille ja vastavalmistuneelle ranskankielenopettajalle. Samaan tyylin tein molemmat kortit.

Leipuri sai hyvin tekstipitoisen kortin, mutta ehkä sieltä on aistittavissa ne tuoksut ja jauhopölyt. Ja se maku! Ruskeasta ekokartongista pohja, bakingpaperia alla, vähän vihreetä väriksi ja yhdestä paperista leikkasin puhekuplan ja tuon taikinakulhon. Vähän ruskeaa mustetta reunoihin, kun saattaahan ne leipomukset välillä kärähtääkin, vai mitä?

Ranskankielenopettaja sai vähän vihkomaisen kortin. Kahta kuviopaperia ekokartongin päällä, puhekuplassa ehkä ranskaksi onnea tai tsemppiä ja se pakollinen omppu. Eikös kaikki opet saa ompun joskus? Ja meinaajan tyyliin mustetta reunoilla. Aina.

Puuvahalla vanhat huonekalut uusiksi

Nyt iski puuvahabuumi. Ostin vaniljan sävyistä puuvahaa ja valkaisin sillä huonekaluja ihan urakalla.

Oon kaipaillut jo jonkin aikaa itselleni valkoista vitriiniä. En ole tähänkään päivään mennessä sitä saanut hankittua, koska parimetrisen vitriinin kuljettaminen ei ole kovin helppoa ja ilmaista. Päätin sitten valkaista setäni vanhan tummapuisen  hyllyn puuvahalla. Raikastui mukavasti ja saa luvan kelvata vitriinistä. Ja joo, tarkkasilmäisimmät huomasivat, että oikeemman puoleisten saranakoristeiden keskustat on maalamatta :) en löytänyt tarpeeksi pientä pensseliä, vasempaan kokeilin liian isoa. Tämäkin asia korjaantuu, jahka saan aikaiseksi etsiä siveltimen.

Siskolta saatu ruokapöytä koki myös valkaisun ja ihan käytännölliseksi on osoittautunut tuo puuvaha perheen pienistä rähmäkäpälistä huolimatta. Lika lähtee tosi hyvin pois pöydän pinnalta.

 Tummaan lipastoon sudin puuvahaa puolihuolimattomasti ja jätin pinnasta tosi epätasaisen. Ja tykkään jäljestä tosi paljon.

Sohvapöytänä toimiva mäntypuinen arkku/laatikko sai kunnon kerroksen vahaa. Enkä edes yrittänyt lavastaa kuvaa ja raivata leluja pois. Siinä oli leikit niin ihanasti kesken. Hyräilen täällä taas niin tyytyväisenä, ettei jokainen huonekalu ole uuden karhea, vaan on mun näköistä eli kierrätettyä ja muokattua.

Puuvahaa jäi vielä. Mitähän sillä seuraavaksi? ...

Asialle on tehtävä jotakin

Jos vaan pyörittää ja pyörittää samoja askartelukamoja, eikä saa mitään aikaan, eikö olisi aika tehdä asialle  jotain?

Kortteilu- ja skräppijumi on niin paha, että en saa tehtyä edes pakollisia kortteja. En jaksa innostua lasten kanssa askartelustakaan. En ole skräpännyt kuopuksesta kuin pari hassua leiskaa. On vaan niin paljon kaikkea muutakin. Minähän en edes osaa ajatella mitään näpertelyjä ennenkuin kaikki muut kotityöt on tehty, joten sekin vaikeuttaa tätä prosessia. Ja kotitöitähän riittää. En vaan voi jättää kaikkea muuta levälleen, jotta pienet kätöset eivät tuhoaisi kaikkea vastaan tulevaa. Ja kun on yksin vastuussa arjesta, on ollut pakko keskittyä vaan olennaiseen. 

Tämän myötä olen kolunut kaappeja, luopunut paljon tavarasta, laittanut tavaraa kiertoon ja koittanut tehdä arjesta helpompaa ja toimivampaa. Niimpä sama on tehtävä myös askartelukaapille, joka pölyyntyy pahasti. On aika karsia suurinosa tavarasta pois ja jättää jäljelle vain minimivarasto kortteja varten. Ainahan sitä sitten voi tilailla jotain uutta ja ihanaa, jos se inspis tästä ilmaantuu. Ja salaa toivon, että raivailun ja kiertoon laiton myötä se inspis sieltä ilmestyy ;) Kyllä tämä tästä. Blogia en lopeta, on tullut kuitenkin näperreltyä muuta kuin kortteja. Niitä ois jonossa asti, täytys vaan päivittää tätä blogia vähän useammin. 

Ehkä täällä heräillään taas, kun ilmat viilenevät.

Väliaika-askartelua

Kesä on mennyt niin pihalla, ettei ole käynyt mielessäkään minkäänlainen näpertely. Nyt teki mieli tehä jotain pientä ja nopeaa. Sadepäivän ratoksi kaivelin laatikoita ja kaappeja. Päädyin yhdistelemään pari lasilintua ja muutaman lasihelmen. Vähän piristystä keittiön kattovalaisimeen. Ihan kuin kattokruunu, eiköstä vain?! ;) 

 Sattu ompelukamoista löytymään vielä samansävyistä lankaakin.

Voi jestas miten vaativaa käsityötä :D no jospa se näpertelyinnostus nostaa päätään taas syksyn koittaessa.

perhoskortti

 

Kipeänä ja pikaisesti tuli tehtyä hyvälle ystävälle tupari- ja synttärikortti. Ois voinu panostaa paljon enemmänkin, mut päässä kohisi liikaa. Siksi simppelit jutut papereilla, leimoilla, leikkurilla, kimalteella, timangeilla ja musteilla.  Taitaa siinä cracleakin olla.

P*skis #179

P*skista pukkaa taas. Tällä kertaa maalin ja ressauksen myötä. Ja niitähän leiskastani löytyypi.

  

 

Vaaleanharmaalle pohjalle vetelin vanhan pankkikortin avulla turkoosia maalia. Siksak-sabloonan läpi tuputtelin gessoa ja distress inkkiä, sellasta ruskeeta mustetta. Otsikko on piirretty ihan omasta päästä mustalla kynällä ja valkoisella maalikynällä vähän väritetty. Muste- ja lyijykynällä piirtelin ympyröitä ja siipi on myös piirretty omasta päästä. Perhoset ja linnun piirtelin sabluunan läpi.

Otsikon sana "kantavat", perhoset, yksi valokuvista ja siipi sai päällensä annoksen craclea. Lisäsin muutaman napin ja dropletsin. Siinähän sitä. Ai niin, nuo vanhat luokkakuvat ressasin reunasta. Tulos näkyy parhaiten ihan ylimmässä kuvassa. 

 Tarinointi on leikattu jostain lehdestä. Ja niin osuva tämän hetkiseen elämän tilanteeseeni.

Näillä eväillä mennään. Iloa ja valoa!

P*skis#177:pinkki ja sininen

Tällä kertaa P*skis pyysi käyttämään pinkkiä ja sinistä. Herättelen tässä taas skräppäysinnostusta ja aattelin tehä kortin sijasta leiskan tällä kertaa. Kuvat eivät ole tuoreemmasta päästä, tuo Pikku Ihme on jo 4,5 vuotias isosisko. Valitettavasti kuvat ovat epätarkkoja. Ehkä joskus voisi tutustua paremmin sekä uuteen kameraan että uuteen läppäriin. 

Livenä värit ovat voimakkaammat. Koristeina käytin Jenni Bowlinin tähtitarroja, läpinäkyviä ja puisia nappeja, muutamaa timangia ja turkoosia maalia. Meinasinkin pilata sillä koko leiskan, kun roiskin miten sattuu. Gessoa levitin vanhalla pankkikortilla ja tuputin sabloonan läpi. PL-setin päivämääräleimasinta tuli käytettyä urakalla. Kyllä ollaan tyttären kaa muututtu noista ajoista, eipä näy mulla enää tuota määrää hiuksia.

Skräppihetket haaste #2

Osallistumpa minäkin ekan kerran Skräppihetket haasteeseen. Ihanaa, että on taas uusi haastesivusto, joka toivottavasti nostaisi minunkin skräppäyspäätä pystympään pitkästä aikaa.

 

 Menin kyllä siitä missä aita on matalin tällä kertaa. Eli villinä muotona ihan vaan piparireunaa. Tää paperi on sotkettu gessolla  ja Dalai Laman kirjoitukset on tulostettu valmiiksi ajat sitten. Ne on vaan oottanu inspiraatiota ja oikeata hetkeä. Pika-askarteluna vaan lätkin numeroidut kohdat sinne tänne ja kuvaksi valitsin entisen asunnon takapihalta otetusta maisemasta kuvan. Otsikosta taisteli noista kaksi lemppari ohjetta: "Joskus hiljaisuus on paras vastaus" ja "Vietä joka päivä hetki aikaa yksin." Tuon ekan sitten valitsin.

(pahoittelen kuvan laatua, yöllä ei oikein huikeita kuvia saa aikaan mun taidoillani)

Otsikko tehty typo clickillä ja tähdet leikkasin oman mielen mukaan akvarellipaperista. Maalasin  tähdet ja roiskin niihin maalia. Lisäsin mustaa tussia ja ressausta reunoille ja päälle laitoin kerrokset craclea.

 

 Ehkä tässä vielä saa aikaan jotain, kun vaan aloittaa. Niin ja innostusta lisää uuden askartelutilauksen ootteleminen. Tiesittehän, että Paperinauhassa on mukavat alet tällä hetkellä?

Pikainen kortti veljelle

Tein yli viikko sitten lähtöä veljen synttäreille ja siinä jo kengät jalassa ja pipo päässä muistin, ettei mulla korttia ollu. Ilman en tietysti voinut lähteä, niimpä otin pipon pois ja tein pikaisesti kortin. Muutama valmis tarra vaan limittäin kuviopaperin päälle ja reunoille mustetta. Siinä se oli ja menoksi. Millonhan mulla olisi aikaa näpertää ihan ajan kanssa korttejakin?!

 

Ystävänpäiväkortit

Kyllä meinas jäädä tänä vuonna ystävänpäiväkortit tekemättä, kun vatsatauti kaatoi koko perheen petiin. Osa jäikin nyt valitettavasti korttia vaille, mutta muutaman ehdin tehdä ennen sairastelua.

Materiaalit valitsin sattumusten kautta. Tein nimittäin askartelutilausta ystävänpäiväkortteja silmällä pitäen ja tilauksen tultua kotiin, huomasin, ettei osaa tilattuja tuotteita tullutkaan. Se oli oma moka ja tietysti ystävänpäiväkortteihin tarkoitettu lehtiö ei tullut tilaukseen mukaan. Harmitti aluksi, mutta sittempä jotain aikakausilehteä selatessa välähti: tekisinkin kortit kierrätysmeiningillä. Etin lehdistä sopivia kuvia, korttina käytin pahvilaatikosta revittyä pahvia. Muutama koriste, vähän maalia ja mustetta ja kakkupaperia ja valmista. 


Tuohon miltei villasukka-aiheiseen korttiin sopi mun mielestä oivasti tää lastenlaulu, jonka alkua kortin taakse kirjoitinkin.

Tämä kuva oli tosi kiva ja totesin, et siitä tulisi suloinen sydämen muotoon leikattuna. Katsottuani tarkemmin alkuperäistä kuvaa, tajusin, että tuon elikon takamuksessa oli ammuttuna nuolia, mutta tästä se kohta on sensuroitu leikkaamalla. Ei ehkä sopis teemaan koko kuva. Ellei ne ole amorin nuolia?!

 Tän sydänkortin kuva oli kaikista ihanin ja harmitti, kun mikään mun lisäämä juttu ei tuntunut menevän nappiin. Pieleen menneet maaliroiskeet peitin tolla ite maalatulla sydämellä. Vähän tuli sellainen plaah-kortti.

 Tämä vimonen on ihan eka kortti minkä tein jo ajat sitten ja ainut, jossa on käytetty ostopapereita. Sinooperin neulospaperia taustalla ja sydän leikattu jostain jämäpaperista. Vähän ressausta, mustetta ja kirjaintarroja.

Halintäyteistä ystävänpäivää!

(siis ihan pikkuisen etukäteen ;) )

Kamerapussukka

 Tuli ommeltua pinkille kameralle pinkihkö pussukka. Ohjeet löyty Kotolivingin sivuilta. Siellä pussukka oli tarkoitettu  muistaakseni ipadille, ite muokkasin ohjetta kameralle sopivammaksi. Aika söpöskö tuli. Ehkä turhankin imelä :P

Emmo arpoo

Emmo arpoo ihania juttuja.

P*skis 171: tagi, pitsi, kukka

Reseptinä p*skiksessa oli käyttää tagia, pitsiä ja kukkasta. Ne kortistani löytyy, vaikka oli niiin kivaa uppoutua suihkimaan vesivärejä ja roiskimaan gessoa ja maalia, että melkein muu unohtui. Suihkaus glimmer mistiäkin löytyy ja reunat on taas sotkettu musteella, taattua meinaajaa. Osallistun tällä kortilla haasteeseen: 

 

Heh, kyllä on kierossa koko kortti. Luonnossa ei oo noin mutkalla, kuten näkyy, kuvakin on ihan vino.No, ei anneta sen häiritä, eihän? Tosiaan pohjalla kaikkea vesiväristä gessoon, sabluunana toimi pieni pitsiliina. Sellainen pääsi tagin alle. Kaikki ostetut tagit taitaa olla loppu, joten tein ite leikkurilla ja rei´ttäjällä kuviopaperista sellaisen. Leimailin taas tuon onnea tekstin, kun en näköjään muita jaksa kaivaa esille. Pitsiä kiedoin tagiin ja reunalle länttäsin joskus ite tekemäni kukkasen. Tagin nauha on jonkun paidan henkarinauha. 

Ja kun läträämään rupesin, niin tekaisin pari muutakin korttia varastoon. Suutarin lapsella kun ei ole kenkiä eli mulla ei ole varastossa omaan käyttöön yhtäkään korttia valmiina tallä hetkellä.  Yllä olevaan korttiin käytin samoja aineksia kuin haastekorttiin, mutta materiaalia vähemmän. Pelkkiä maaleja ja musteita ja suihkeita ja koristeena vain nuo ite tehdyt kukat.

Alempaan korttiin leikkasin leikkurilla perhosen, jota käytin myös sabluunana, kun leikin gessolla. Pätkät tähtitarranauhaa ja joskus vaihdossa saatu leimattu teksti. Siinäpä ne.

  

muistivihkonen ja muut vihonviimeiset jouluräpellykset

Takattomalle / uunittomalle veljelle keksin sytykeruusujen sijaan ihan muuta joululahjaksi. Vanhoista autoista kun tykkää, niin aattelin tehä muistivihon. Mulla sattui varastossa olemaan tollaisia vanhan ajan härvelitarroja, jotka olivat passelit koristamaan kantta.

 

Kannet tein ihan pahvilaatikosta leikkaamalla sopivan kokoisen palan ja taitoin sen kahdesta kohdasta. Kulmat pyöristin ihan vaan saksilla, ei taida leikkurilla noin paksua saada nipsastua. 

 

 

Kuminauhaakin löytyi omasta takaa, reiät tei nahkaleikkurilla. Solmukohta piiloutui mukavasti muistion taakse.

 

Tarrojen alle repäisin suikaleen tekstipaperia.Muistivihon paperit on ihan valmis tarralappupino, jonka kiinnitin liimatäplillä. Sitten kun paperit on käytetty, on siihen kätevää vaihtaa uusi lehtiö, kun ne liimatäplät sen verran joustavat.

 

 

 Askartelumassakoristeita tehdessä tykästyin  tuohon kaverin vähän erimuotoiseen piparimuottiin, joka on sekin käsityötä. Päätin sitten niistä tehä eteiseen tuollaiseen roikkuvan koristeen.

 

Kirpparilta haalitulla vanhalla narulla kiinnitin sytämmet toisiinsa.

 

Kynttilöitä on tullu polteltua ihan jonnii verra ja pitihän se pikasesti päällystää tulitikkuaski joulukorteista ylijääneellä ristipistosydänpaperilla. 

 Tiimarista aikoinaan ostettuun kranssipohjaan kiinnitin kukkavalosarjan ja tämä saakin olla vähän kauemmin olohuoneen ikkunassa.

Tähän käsintehtyyn lampunvarjostimeen viritin valosarjan, en siis kattovalona pidä, vaan ihan koristevalona hyllyllä.

 

Edelliseen asunton hommatut jouluverhot ei näihin ikkunoihiin käyneetkään, joten keskellä yötä muistin viime talvena kirpparilta löytyneen pöytäliinan ja puolitin sen verhoiksi. Ihan passelit leveät "paneelit" tuli! Kelepas mulle.

 

 Oon muutama vuos sitten ommellu tämän joulupostipussukan, mutta nyt unohdin sen tyystin ja ehdin viritellä muuta. Äiskältä haalittuun pesulahenkariin kiinnitin punaisia nauhanpätkiä ja löysin pieniä pyykkipoikiakin (kaikkea sitä laatikoista löytyykin), joilla kortteja kiinnitin nauhoihin. Henkari näytti aika alastomalta, joten nakkasin siihen viime joulun aikaan väkertämäni helmitähden.

Aika pitkälti nollabudjetilla ja käsin tehden mentiin tämä joulu. Hyvä niin. Nyt ei enää joulujuttuja. Ehkä :)