Vuonna 2012...

...omassa elämässä tapahtui liikaakin, joten se näkyi vaisuna askartelukautena keväällä ja kesällä. Syksyllä näpertelyvimman myötä heräsin taas eloon ja sain paljon aikaiseksi eri juttuja. Tänä vuonna ei tullut skräpättyä juuri lainkaan ja korttirintamalla mentiin vaan pakollisia juttua pitkin, mutta siitä olen iloinen, että kokeilin valtavasti eri tekniikoita ja erilaisia kädentöitä. Ihan sama mikä oli lopputulos, pääasia että tuli kokeiltua. En osannut valita mitään top 10 listaa, mutta joitakin tässä olisi näytille vuoden varrelta. Melkeimpä syksyn varrelta kaikki.

Betonibileissä syntyi ruokaöljypullokynttiläkippoja, erilaisia lehtiä ja laattoja.

Kynttilöiden valaminen oli tosi hauskaa ja lämmintä puuhaa.

Taisi olla vain 3 leiskaa tämän vuoden skräppäystulos, kuopuksesta tämä kai vasta toinen leiska, noloa.

Askartelumassakoristeiden teko oli helppoa hommaa lastenkin kanssa.

Loistava ahaa-idea nikkaroida tuo hylly vanhasta tuiskuja nähneestä laudan pätkästä.

Jotenkin osuva leiska tuli tehtyä tän vuoden alussa. Tykkään tosi paljon kuvasta ja koko leiskasta.

Kortteja tuli tehtyä surullisen vähän. Tässä kuopukselle väkerretty kortti. Tykkään sen pirteydestä.

Äidin mökiltä tuomat risut, tuohenkäppyrät ja ruskaiset mustikan varvut päätyivät kaniverkkokranssin materiaaliksi.

Huomasin mitä kananmunakennosta voikaan tehä.

Jostain netin syövereistä ongittu idea heijastinpinsseistä pomppasi mieleeni sopivasti joulun alla.

Taitoshopissa käynti aiheutti joululahjaidean ja tuli lasimosaiikkiin tutustuttua. Ja siihen hemmetin laastiin.

...Olen erityisen kiitollinen, että elämääni on palannut sama vanha lapsuudenkaveri, joka on sopivalla aaltopituudella edelleen. Hänen myötään olen saanut aikaiseksikin jotakin ja tutustunut uusiin materiaaleihin.

Nyt ulkona paukkaa raketit ihan kunnolla. Inspiroivaa uutta vuotta 2013!

Kananmunakennokoristeet

Kun tein munakennoista sytykeruusuja, niin ne kennon keskiosat näyttivät ihan oivalta koristemateriaalilta. Niimpä otin ne talteen ja sopivan hetken tultua sotkin niihin gessoa ja liimastin muutaman timangin vähän kimallusta tuomaan. Reiät tein nahkarei´ttäjällä ja laitoin ripustuslenkit virkkauslangasta.

Sytykeruusuja

Veljelle ja siskon miehelle annoin joululahjaksi kasan sytykeruusuja. Helppo lahja uunin/takan  omaaville miehille. Kennot tuli hyötykäytettyä kunnolla, sillä kennon keskiosasta tein joulukuusen koristeita. Niistä oma postauksensa myöhemmin. 

Heijastinpinssit

 

Aika paljastella näitä hyshysjuttuja eli joululahjaväkerryksiä näin ajastettuina postauksina. Naisväelle tein viime vuonna heijastinkukkia ja vähän samalla linjalla mentiin tänäkin vuonna. Leikkasin heijastinkankaasta ja paksusta huovasta ympyrän, jotka laitoin päällekäin. Nahkarei`ittäjällä tein reunoille reikiä. Heijastinkangas ja huopa pysyvät "kasassa" virkkailun avulla. Virkkasin pari kierrosta. 

 Taakse liimasin kuumaliimalla tuollaisen rintakorupohjan.

Yllättävän helppoja ja nopeita tehä vaikka telkkaria tuijotellessa.

Lasimosaiikkikynttiläkipot

Pitihän se kokeilla lasimosaiikkia ja saumauslaastiakin. En tiedä kokeilenko enää näitä kippoja enempää. Silikoniliimalla oli kiva liimata lasinpalasia kiinni kippoon, mutta se laastin kanssa touhuilu oli liian sottaista puuhaa. Kaivelin silmistäkin mustaa töhnää saumausoperaation jälkeen. Iso sininen jäi meille ja muut ovat niitä hyshysjuttuja. Ovat toki kotiutuneet jo saajilleen.

kupposiin liimattu mosaiikkipalasia. Vois toimia kivana noinkin.

Sottainen saumausoperaatio.

Viimeistä putsausta vailla.

Näissä on ainakin selvä käsityön leima ;), on sen näköisiäkin.

Piparkakkutalo vm. 2012

Tulihan se piparkakkutalokin tehtyä, kun niin esikoiselle lupasin. Kaavat omasta päästä, paisto ja kokoaminen. Tytär 4v. hoiteli koristelun. Aika suloinen sekametelisoppa ;)

"Nallet vartioivat pihalla ja katolla ne ottaa aurinkoa".

Kasvoton lumiukko nojailee seinään kuusen takana.

Sieniä kasvaa jopa katolla.

Satumetsä

 Tein pienen satumetsän viime kuun puolella. Keräsin oksia, kiviä, sammalta ja jäkälää vanhaan laakeaan ruukkuun ja esikoisen eläintarhasta pääsi pari eläintä tutustumaan mettään. Kärpässienet kaivoin askratelulootasta, muistaakseni tiimarista ostetut.

Kiva projekti ja kivalta näytti, mutta sitten esikoinen kertoi, että eläimet ovat jo kyllästyneet olemaan paikoillaan mettässä ja halusivat jo hänen kanssaan leikkimään. Eihän se mettä näyttänyt miltään ilman noita elukoita. En oikein innostunut tyttären ehdotuksiin norsusta, jääkarhusta, koalasta tai tiikeristä. Ehei.