Norsukortti

Tein hyvälle ystävälle viime syksynä synttärikortin aika pitkälti kaikesta kierrätysjutuista. Pahvinpalasen päälle liimasin pitsisen lasinalusen, norsukuva on lehdestä, keltainen kiekura jostain kuviopaperista leikattu. Puisen napin oon leimaillu ja musteella väritelly. Ikään sopivat numerotarrat ja mustetta vielä sipaisu sinne tänne. 

Kortin taakse teippasin kuvioteipillä ikivanhan valmiiksi leimatun tekstin.

Tämä siis lokakuun tuotoksia. Joulukortitkin on vielä postaamatta, jokohan ois aika kaivella nekin täältä koneen syövereistä...

pari tilauskorttia vastavalmistuneille

On tullut laitettua kiertoon iso kasa kortteilukamaa, mutta vielä löytyi ihan tarpeeksi materiaalia pariin tilauskorttiin. Toinen kortti vastavalmistuneelle leipurille ja vastavalmistuneelle ranskankielenopettajalle. Samaan tyylin tein molemmat kortit.

Leipuri sai hyvin tekstipitoisen kortin, mutta ehkä sieltä on aistittavissa ne tuoksut ja jauhopölyt. Ja se maku! Ruskeasta ekokartongista pohja, bakingpaperia alla, vähän vihreetä väriksi ja yhdestä paperista leikkasin puhekuplan ja tuon taikinakulhon. Vähän ruskeaa mustetta reunoihin, kun saattaahan ne leipomukset välillä kärähtääkin, vai mitä?

Ranskankielenopettaja sai vähän vihkomaisen kortin. Kahta kuviopaperia ekokartongin päällä, puhekuplassa ehkä ranskaksi onnea tai tsemppiä ja se pakollinen omppu. Eikös kaikki opet saa ompun joskus? Ja meinaajan tyyliin mustetta reunoilla. Aina.

Puuvahalla vanhat huonekalut uusiksi

Nyt iski puuvahabuumi. Ostin vaniljan sävyistä puuvahaa ja valkaisin sillä huonekaluja ihan urakalla.

Oon kaipaillut jo jonkin aikaa itselleni valkoista vitriiniä. En ole tähänkään päivään mennessä sitä saanut hankittua, koska parimetrisen vitriinin kuljettaminen ei ole kovin helppoa ja ilmaista. Päätin sitten valkaista setäni vanhan tummapuisen  hyllyn puuvahalla. Raikastui mukavasti ja saa luvan kelvata vitriinistä. Ja joo, tarkkasilmäisimmät huomasivat, että oikeemman puoleisten saranakoristeiden keskustat on maalamatta :) en löytänyt tarpeeksi pientä pensseliä, vasempaan kokeilin liian isoa. Tämäkin asia korjaantuu, jahka saan aikaiseksi etsiä siveltimen.

Siskolta saatu ruokapöytä koki myös valkaisun ja ihan käytännölliseksi on osoittautunut tuo puuvaha perheen pienistä rähmäkäpälistä huolimatta. Lika lähtee tosi hyvin pois pöydän pinnalta.

 Tummaan lipastoon sudin puuvahaa puolihuolimattomasti ja jätin pinnasta tosi epätasaisen. Ja tykkään jäljestä tosi paljon.

Sohvapöytänä toimiva mäntypuinen arkku/laatikko sai kunnon kerroksen vahaa. Enkä edes yrittänyt lavastaa kuvaa ja raivata leluja pois. Siinä oli leikit niin ihanasti kesken. Hyräilen täällä taas niin tyytyväisenä, ettei jokainen huonekalu ole uuden karhea, vaan on mun näköistä eli kierrätettyä ja muokattua.

Puuvahaa jäi vielä. Mitähän sillä seuraavaksi? ...

Asialle on tehtävä jotakin

Jos vaan pyörittää ja pyörittää samoja askartelukamoja, eikä saa mitään aikaan, eikö olisi aika tehdä asialle  jotain?

Kortteilu- ja skräppijumi on niin paha, että en saa tehtyä edes pakollisia kortteja. En jaksa innostua lasten kanssa askartelustakaan. En ole skräpännyt kuopuksesta kuin pari hassua leiskaa. On vaan niin paljon kaikkea muutakin. Minähän en edes osaa ajatella mitään näpertelyjä ennenkuin kaikki muut kotityöt on tehty, joten sekin vaikeuttaa tätä prosessia. Ja kotitöitähän riittää. En vaan voi jättää kaikkea muuta levälleen, jotta pienet kätöset eivät tuhoaisi kaikkea vastaan tulevaa. Ja kun on yksin vastuussa arjesta, on ollut pakko keskittyä vaan olennaiseen. 

Tämän myötä olen kolunut kaappeja, luopunut paljon tavarasta, laittanut tavaraa kiertoon ja koittanut tehdä arjesta helpompaa ja toimivampaa. Niimpä sama on tehtävä myös askartelukaapille, joka pölyyntyy pahasti. On aika karsia suurinosa tavarasta pois ja jättää jäljelle vain minimivarasto kortteja varten. Ainahan sitä sitten voi tilailla jotain uutta ja ihanaa, jos se inspis tästä ilmaantuu. Ja salaa toivon, että raivailun ja kiertoon laiton myötä se inspis sieltä ilmestyy ;) Kyllä tämä tästä. Blogia en lopeta, on tullut kuitenkin näperreltyä muuta kuin kortteja. Niitä ois jonossa asti, täytys vaan päivittää tätä blogia vähän useammin. 

Ehkä täällä heräillään taas, kun ilmat viilenevät.

Väliaika-askartelua

Kesä on mennyt niin pihalla, ettei ole käynyt mielessäkään minkäänlainen näpertely. Nyt teki mieli tehä jotain pientä ja nopeaa. Sadepäivän ratoksi kaivelin laatikoita ja kaappeja. Päädyin yhdistelemään pari lasilintua ja muutaman lasihelmen. Vähän piristystä keittiön kattovalaisimeen. Ihan kuin kattokruunu, eiköstä vain?! ;) 

 Sattu ompelukamoista löytymään vielä samansävyistä lankaakin.

Voi jestas miten vaativaa käsityötä :D no jospa se näpertelyinnostus nostaa päätään taas syksyn koittaessa.

perhoskortti

 

Kipeänä ja pikaisesti tuli tehtyä hyvälle ystävälle tupari- ja synttärikortti. Ois voinu panostaa paljon enemmänkin, mut päässä kohisi liikaa. Siksi simppelit jutut papereilla, leimoilla, leikkurilla, kimalteella, timangeilla ja musteilla.  Taitaa siinä cracleakin olla.

P*skis #179

P*skista pukkaa taas. Tällä kertaa maalin ja ressauksen myötä. Ja niitähän leiskastani löytyypi.

  

 

Vaaleanharmaalle pohjalle vetelin vanhan pankkikortin avulla turkoosia maalia. Siksak-sabloonan läpi tuputtelin gessoa ja distress inkkiä, sellasta ruskeeta mustetta. Otsikko on piirretty ihan omasta päästä mustalla kynällä ja valkoisella maalikynällä vähän väritetty. Muste- ja lyijykynällä piirtelin ympyröitä ja siipi on myös piirretty omasta päästä. Perhoset ja linnun piirtelin sabluunan läpi.

Otsikon sana "kantavat", perhoset, yksi valokuvista ja siipi sai päällensä annoksen craclea. Lisäsin muutaman napin ja dropletsin. Siinähän sitä. Ai niin, nuo vanhat luokkakuvat ressasin reunasta. Tulos näkyy parhaiten ihan ylimmässä kuvassa. 

 Tarinointi on leikattu jostain lehdestä. Ja niin osuva tämän hetkiseen elämän tilanteeseeni.

Näillä eväillä mennään. Iloa ja valoa!